sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Taas viikko vierähti noin vaan..

Äskenhän mä vasta kirjoitin tänne viime viikonlopusta, ja nyt on jo tämäkin viikonloppu vierähtänyt. Ja koko viime viikkokin, tosin se nyt meni töitä tehdessä niin eipä ehditty sitten mitään erikoista. Tai käytiinhän me katsomassa mun serkun uutta Dodgea, voin sanoa että oma Fiat oli aika reppanan näköinen siinä vieressä.

Eilenkin olin töissä, ja Wiltsu oli sillä aikaa isomummulla ja isomofalla. Koko päivä oli mennyt hyvin, hän oli touhunnut mofan kanssa ulkona 1½ tuntia ja sitten vetäny puolen tunnin päikkärit päälle, myös ulkona. Mutta sitten hän oli jostain syystä oksentanut. Mummu ajatteli että oksu tuli kun hän yksi niin, joten ne menivät saunaan. Saunan jälkeen hän oksensi taas.
Minäkin menin töiden jälkeen saunaan ja kun tulin sisään (n. 45min päästä) hän oli taas oksentanut keittiön matolle. Onneksi tarhareppu oli unohtunut perjantaina autoon, joten oli vielä yhdet varavaatteet mukana.
Kotiin kun päästiin pikkuinen simahti melkein saman tien, nukkui pari tuntia ja heräsi sitten pyytämään juotavaa. Vein hänelle mehua ja kun kokeilin niin toinen oli ihan tulikuuma. Mitattiin kuume, mittari näytti korvasta 38,3.. Annoin Panadolia ja vähän maitoa ja sitten hän simahti taas mutta heräili koko yön huutaen paniikissa että "mikä toi on, mikä toi on?" ja osoitti milloin mihinkin. Luultavasti hän näki painajaisia tai sitten jotain harhoja ton kuumeen takia?
Äsken nukuttiin yhdessä päikkärit, ja tänään ei oo tullut yhtään oksua mutta melko löysää kakkaa. Ei ripulia kuitenkaan, niin mietinkin nyt tässä että uskaltaakohan hänet viedä huomenna päiväkotiin jos ei ole kuumetta..? Mulla kun ei vaan olisi nyt mahdollista jäädä töistä kun helmikuun aikana ollaan oltu jo yhteensä 6 päivää saikulla jo! On tää taas vaikeeta....

torstai 25. helmikuuta 2010

Edistysaskeleita.

Meikäläinen on vielä aaaivan pihalla kaikesta blogin ulkoasuun liittyvään. :D Mutta pikkuhiljaa alan löytämään uusia toimintoja, kuten esim. "rasti ruutuun"-hommeli, eli mielipiteesi tekstistä. Tämänkin toiminnon bongasin kaverini blogista, ja piti heti kysyä neuvoa että miten tommoisen saa omaansa. Pienen etsinnän jälkeen sain ne ruudut tohon tekstin alle.

Ja sainpahan kävijälaskurinkin hommattua tänne! :D

Joten jos eksyit lukemaan etkä kehtaa/jaksa/halua kommentoida mitään niin laitappa edes rasti ruutuun! :)

maanantai 22. helmikuuta 2010

Pitkä viikonloppu.

Lauantaina William meni mummolaan yökylään, koska meillä oli pienet firmapippalot. Lähdimme työporukan kanssa Vantaalle, Flamingoon. Siellä oli ohjelmassa hohtokeilailu, en ole ennen käynyt hohtokeilaamassa mutta "normikeilaamassa" kylläkin mooonta vuotta sitten. Pienen alkukankeuden ja parin lonkeron jälkeen alkoi toi keilailu sujua meikäläiseltäkin. :D


Keilaamisen jälkeen käytiin syömässä Parilla-nimisessä ravintolassa ja pakko sanoa että ruoka oli kyllä pieni pettymys. Eli sinne en mene toiste.
Parillasta mentiin sitten Vantaan Onnelaan, josta olen kuullut sekä hyvää että huonoa, enimmäkseen huonoa. Oli ihan ok paikka, ehkä vähän liikaa hehkutettu tota kuinka se on niin iso ja niin mahtava paikka. Roikuttiin kumminkin vaan siellä k-24 puolella, joten muut tilat jäivät tällä kertaa näkemättä. Mutta kai sitä ehtii vielä niitäkin ihmettelemään joku kerta. Kotona olin joskus kahden maissa ja sunnuntaina nukuin pitkään, löhösin sängyssä ja söin karkkia kunnes pikkumieheni tuli viiden aikoihin kotiin.

Tänään oli vielä vapaapäivä joten päätin viedä Wiltsun Helsingin Sea Lifeen. Ystäväni Stobe tuli mukaan, hänet William jo tuntee melko hyvin koska hän on käynyt kanssamme mm. Ruotsissakin. :)
William tykkäsi kovati kaloista ja oli niin innoissaan että juoksenteli paikasta toiseen eikä oikein malttanut katsella samaa kalaa pari sekunttia pitempään. Mutta olihan se 2-vuotiaalle todella jännä paikka, kuten myös meille 23-vuotialle. :P Räpsittiin jonkun verran kuviakin, niistä ei nyt vaan tullut hirveen hyviä kun siellä ei saannut käyttää salamaa.

Sea Lifesta William sai sitten vielä Diplomin, kun osallistui johonkin jäähelmi mysteeri-hommaan, sekä onginnasta pienen lelun ja pois lähtiessä ilmapallon. Ostettiin shopista vielä ikioma oranssi Nemo-kala, samanlainen mitä nähtiin akvaariossakin. :)

Helsingistä lähdimme sitten vielä Keravalle, Rossoon syömään. Otettiin oikein kunnon pihvit ja vielä jälkkärit päälle. William otti Velhon varras-aterian, ja tottakai jäätelöä jälkkäriksi.

Eli kaikin puolin onnistunut viikonloppu takana, vaikka mä nyt olenkin tämmöinen "tylsä ihminen" joka nauttii lapsensa kanssa touhuamisesta mielummin kuin pään täyteen vetämisestä. :)

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Älskade Hjärtegryn.

Yllämainitussa blogissa on taas kilpailu josta tällä kertaa voi voittaa pipoja. Ja kuvassahan on aivan täydellinen pipo meille voitettavaksi, eikö niin?


Ja kuten jo aikaisemmin olenkin kertonut niin olen niiiiin ihastunut kaikkiin vaatteisiin joita blogin kautta voi tilata, käykää tekin tutustumassa. (huom! blogi on PÅ SVENSKA, koska ylläpitäjä on ruotsalainen ja asuu ruotsissa.)

tiistai 16. helmikuuta 2010

Mjooh..

Käväistiin eilen aamupäivällä Itiksessä Wiltsun kanssa. Tarkoituksena oli lähteä vähän pyörimään ja käväistä Faunattaressa. No kyllähän me pyörittiin ja käväistiin Faunattaressa, mutta ei me sitten loppujen lopuksi ostettukaan sieltä mitään. Faunattaresta siis.

Sen sijaan tuli osteltua muualta, vaikka kotona vielä sanoin itselleni että EI SHOPPAILUA! Mutta kun Leatherheavenissa oli alet, löysin niin siistin hupparin ja se maksoi vain 30€! Eli semmonen tarttui mukaan. Ja Glitteristä korviksia ja rannekoru. Sitten Gina Tricosta tarttui mukaan t-paita ja H&M:stä pitkähihainen T-paita Wiltsulle kun siellä jaettiin tommosia "-20% valitsemastasi tuotteesta"-kuponkeja. Paidan hinnaksi tuli huimat 3.90€! :D Jesper&Juniorissa oli talvivaatteiden poistomyynti ja sielät ostettiin Jonathan-merkkinen fleece-kauluri kolmella eurolla. Kun on hattu ja hanskat samaa merkkiä niin sopivat hyvin yhteen. :)

Illaksi menin töihin ja Wiltsu jäi mummun kanssa kotiin. Kun kotiuduin töissä siinä puoli kymmenen maissa niin vanha ruokailuryhmämme oli vastassa etupihalla ja sisään kun pääsin niin uusi oli kasattu keittiössä. Pöytään oli ilmestynyt uusi vahakangasliinakin ja keittiön jouluverhot vaihdettu hieman keväisempään kappaan. Muksu oli unten mailla ja ruoka odotti liedellä. Kiitos tästä äitilleni ja hänen miehelleen.

Tänään olen ollut melkein koko päivän Kirkkonummella, Varukan konttorilla, pankkikoulutuksessa. Toukokuussa ja lokakuussa ois sitten seuraavat koulutuspäivät. Tänään oli vaan vähän vaikeuksia keskittyä kun oli nälkä, kylmä ja väsytti, mutta kai päähän tarttui sentään jotain. :D
Wiltsulla oli tänään päiväkodissa joku laskiaisrieha, olivat käyneet pulkkamäessä sekä grillanneet makkaraa. Hernekeittoa pikkumies ei kuulemma suostunut syömään, joten hän sai sitten mummon tekemää muussia ja nakkikastiketta kun mofa haki hänet niille. :)

Huomenna ois sitten taas ihan tavallinen aamuvuoro tiedossa, tai itseasiassa loppuviikko menee aamuvuoroja tehdessä. Lauantaina ois sitten "firmabileet", eli lähdetään Flamingoon keilaamaan, syömään ja kuulemma vielä bailaamaan. :)

Nyt väsyttää ihan sikana, mutta enpäs pääse nukkumaan kun toi pikkumies taas pitää jonkinlaista ilta-show:ta taas.. Oon yrittänyt saada häntä nukkumaan jo kohta 2 tuntia.. On tää välillä vaan niiiiiin kivaa tää vanhemmuus.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

lauantai 13. helmikuuta 2010

Tukkatuunaus.

Sain jonkinlaisen päähänpiston tänään että "nyt leikataan pojan tukka". Ja pikahan tykkää kun koneella vetää, varsinkin kun lahjoo vähäsen ja kertoo että pääsee tukanleikkuun jälkeen kylpyyn. ;)

No tämmöinen tukka on nyt sitten pikkumiehellä, ja jos itse saan sanoa niin hän on aika söpis! ;)


Saattaa vaan olla että mummut/famut saavat sydänkohtauksen kun näkevät "mitä mä oon taas menny tekemään tolle pojalle". No, omapa on poikani ja hän itsekin tykkää uudesta tukastaan. :D

torstai 11. helmikuuta 2010

Yskimistä ja kiukuttelua.

Mikäs sen parempaa kun kipeä lapsi joka vielä kiukuttelee ja pelleilee eikä tottele sanaakaan mitä hänelle sanoo!? Ja koska lapsi on kipeä hänelle ei voi samalla tavalla edes suuttua.


Ja kun hän kiukuttelee niin alkaa yskittämään vielä enemmän ja silloin ei voi mennä päikkäreille, eikä ilmeisesti yöunillekaan. Tai no, nyt hän ei varsinaisesti kiukuttele vaan nousee koko ajan sängystä ja tulee tänne toiseen huoneeseen kyselemään kaikenlaista.

Ja koska minä olen äiti niin minähän en saa olla väsynyt, en saa kiukutella takaisin (vaikka joskus tekisi mieli) enkä saa suuttua kipeenä olevalle lapselle.

Huomenna mofallani on syntymäpäivä, ja synttärikaffetta ois tarjolla lauantaina. Olisi kiva mennä käymään, kun mummukin on päässyt sairaalasta kotiin, mutta pitää nyt odottaa ja katsoa mihinpäin ton poikasen flunssa taas kääntyy. Huomenna aion kaikesta huolimatta leipoa pitkästä aikaa pullaa. Ja jos mennään lauantaina käymään mofallani niin otan sitten pullat mukaan sinne.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Älskade hjärtegryn!

Eli rakkaat sydänmurut, jos nyt ihan suoraan käännetään. :)

Löysin, kaverini blogin kautta, aivan ihanan ruotsalaisen blogin jossa on ihania vaatteita, joita kahden pienen lapsen äiti ompelee. Sieltä voi tilata jopa yksilöllisiä vaatteita lapselleen ja nyt hänellä on meneillään kilpailu jossa voi voittaa pehmohousut oman lapsen nimellä.

http://alskadehjartegryn.blogspot.com/

Aion osallistua kilpailuun ja tilaan varmaan Williamille iki-ihanan lohikäärme-hupparin jonka satuin bongaamaan sivuilta.

Kevään takkimallisto.

Innostuttiin yksi päivä Wiltsun kanssa kokeilemaan kevättakkeja. Niitähän on tosiaan kertynyt aikamoinen läjä.. :)

Out Wear-merkkinen takki koko 98, settiin kuuluu myös tummansiniset ulkohousut koko 98. Lindex.


H&M "Formula-takki" koko 104. Famun kirpparilöytö.


Out Wear-merkkinen nahkatakki, koko 98. Lindex.






Williamin oma suosikki
Moomin-merkkinen takki
koko 98.
Famun kirpparilöytö










Musta toppaliivi, löytyy myös harmaana samanlainen, koko 98. H&M nettikauppa.


Ja löytyyhän meiltä vielä pari verkkatakkia+housut.
Kevääksi tarvii nyt vielä ostaa välikausihaalari, kuravaatteet ja kumisaappaat.

maanantai 8. helmikuuta 2010

Kyläilyä.

Tänään herättiin aikaisin, siis vapaapäivänä klo. 8 ON aikaisin. :) Syötiin aamupalaa, ja lähdettiin sitten postiin, kauppaan ja tankkaamaan autoa.
Sitten tultiin kotiin ja nukuttiin vahngossa 3 tunnin päikkärit, minä myös.
Herättyämme syötiin ruokaa ja sitten lähdettiin ajelemaan Liljendaaliin päin. Matka kesti tunnin, kun alkoi just sopivasti kauhea lumimyräkkä.

Liljendaaliin mentiin siis kyläilemään, moikkaamaan Jeremyä ja Vincentiä. Pojille oli tosi hauskaa, kunhan pääsivät pienestä alkukankeudesta yli. Jeremy nukkui kun saavuimme, joten hän oli ensin isinsä sylissä ennenkuin innostui leikkimään. Jeremy on Williamia 3kk vanhempi ja Vincent n. vuoden Williamia nuorempi, mutta kaikki pysyivät vauhdissa mukana. :)

Jeremy, William & Vincent

Huomenna olisi taas paluu arkeen, menen ilta-vuoroon joten saadaan nukkua ainakin vähän kauemmin aamulla. Äitini hakee sitten Wiltsun päiväkodista ja tulee meille kunnes pääsen kahdeksalta töistä. Normaalisti mofani hakisi pojan, mutta kun mummu viedään huomenna Helsinkiin niin ei viitsi nyt häiritä heitä.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Perhe koossa taas.

William oli koko viikonlopun Koskenkylässä, äitini luona.
Minä nukuin melkeinpä koko lauantain, ja illalla menin pitkästä aikaa ystävälleni, joka on myös Williamin toinen kummitäti. Juoruiltiin ja höpöteltiin, viime näkemästä onkin jo vierähtänyt kuukausi niin oli paljon kerrottavaa.
Katsottiin myös jääkiekon MM-ottelu vm.-95, ja vaikka tiedettiin miten koko homma päättyy niin oli kuitenkin jännää. :D
Katsottiin myös keuhuleffa "The Descent", joka kertoi kuudesta naisesta jotka jäivät loukkuun luolaan jossa oli luolissa elämiseen sopeutuneita, sokeita örkkejä. Oli harvinaisen pelottava elokuva!
Kun oli aika lähteä kotiin yöllä piti tarkistaa takapenkki ennenkuin lähdin ajamaan. Ja juuri kun olin peruttamassa pois niiden pihalta niin puhelimeni alkoi soimaan. Ajattelin heti että "jaahas, mitä mä nyt unohdin", vaikka näin että Aku oli vielä eteisessä. Ajattelin siis automaattisesti että hän soittaa perääni. Sain puhelimen kaivettua esille ja siinä luki että tuntematon numero soittaa. Ei voinut olla Aku, joten jatkoin ajamista ja vastasin. Ei kuulunut mitään joten sanoin pari keraa haloo ja löin sitten luurin korvaan.
Silloin alkoi kaikki kauhuleffa-jutut hiipiä mieleeni ja iski paniikki, olin yksin pimeällä tiellä. Tärisin koko matkan Sannaisista Södikseen ja melkein juoksin parkkipaikalta sisään. :D

Tänään nukuin taas kauan, tuklin kuitenkin suht. myöhään kotiin eilen. Revin lakanat sekä omasta että Wiltsun sängystä ja laitoin pesukoneeseen ja kävin kaupassa. Piti keksiä edes jotain tekemistä kun odottelin niin malttamattomana että pikkumies saapuisi kotiin.
Sitten kun he vihdin ja viimein tulivat, siis William, äitini ja äitini mies, sain apua lakanoiden laittamisessa ja siirrettiin ton hamsterin asumus keittiöstä olkkariin. Huomenna ois tarkoitus myös vaihtaa olkkarin matto ja semmosta pientä kotipuuhaa, kun huomenna on vielä vapaapäivä.

Äiti ja hänen miehensä lähtivät kotiin, ja me syötiin Wiltsun kanssa perinteistä sunnuntaipäivällistä; uunimakkaraa valkosipulisinapilla, perunamuussia, porkkanaraastetta ja mung-pavun ituja. Nam.
Sen jälkeen löhöiltiin vähän aikaa ja kyselin mitä kaikkea hän oli puuhaillut mummolassa.
Että tällainen viikonloppu tällä kertaa, ensi viikonloppuna W menee taas mummolaan kun olen töissä lauantaina ja sitten vielä sitä seuraavana viikonloppuna kun menemme työporukan kanssa Flamingoon. No, onpahan pojalla ainakin puuhaa siellä.
Ja tää mamma taas ikävöi pikkuistaan täällä.

perjantai 5. helmikuuta 2010

Saikkua.

Päänsärky vaan paheni ja näkö meni toisesta silmästä, tosin nyt se on kyllä jo palautunut. Kuumekin alkoi eilen illalla nousemaan joten menin tänään heti aamusta lääkärille. Mut passitettiin sitten verikokeisiin ja tehtiin joitain neurologisia tutkimuksia, jotta saisi poissuljettua mahdolliset pään sisäiset verenvuodot. Silmät tsekattiin eri lampuilla, valossa ja pimeässä ja verenpainekin mitattiin, ja se on kuulemma täydellinen, lääkäri sanoikin mulle että "voi kunpa omakin verenpaine olisi näin hyvä". Että jotain hyviä uutisia sentään.
Lääkärin diagnoosi oli nyt sitten ärhäkkä migreeni ja sain lääkettä, joka on muuten pirun kallista! 2 tablettia maksaa 13€, onneksi saa KELA-korvauksia!
Tuli käsky että jos olo pahenee ja lääkket eivät auta niin pitää hakeutua takaisin lääkärille, jolloin päätä pitää sitten tutkia tarkemmin. Saikkua sain tämän päivän, enempää en tarvinnut kun on muutenkin viikonloppu ja vielä maanantai vapaata.

William lähtee nyt ihan kohta äitilleni Koskenkylään, äiti kun oli sitä mieltä että vois ottaa pikkumiehen sinne niin saan levätä rauhassa. Ihan kivasti ajateltu, mutta mä mietin nyt jo miten tylsää mulla tulee olemaan yksin kotona. :( Kun on tottunut että tää yks pieni pyörii jaloissa. Mutta kai se on pakko yrittää vaan sinnitellä ja saada nukuttua kunnolla.

Muutenkin päässä pyörii liikaa ajatuksia, on tullut todella paljon huonoja uutisia tällä viikolla. Ensinnäkin isäni on huonona, hänet oli viety ambulanssilla sairaalaan kun oli saannut veritulpan sydämmeen. Nyt hän on kyllä jo kotona ja menee ensi viikolla takaisin sairaalaan kontrolliin.
Mummuni sen sijaan lähetettiin Helsinkiin sairaalaan, hänellä on jo kauan ollut sappikiviä ja hän on vähän väliä saannut "sappikohtauksia". Toissapäivänä hän oli oksentanut voimakkaasti ja muuttunut kellertäväksi joten hänet piti viedä lääkäriin. Yksi sappikivi oli ilmeisesti irronnut ja tukkii nyt jotain "putkea" ja aiheuttaa kipua ja muita oireita. Maksa-arvotkin olivan ihan päin mänytä, siksi ihokin muuttui kellertäväksi.
Ja tänään sain vielä kuulla että tädilläni on rintasyöpä. :(

Kyllä elämä potkii taas päähän ja kunnolla!

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Migreeni.

Mua alkoi tänään töissä heikottamaan, ja sen jälkeen iski aivan mahdoton päänsärky. Lähdinkin sitten puoli tuntia aikaisemmin tlistä kun näkökenttään alkoi ilmestyä valkoisia läiskiä, niska meni ihan jumiin ja kädet puutuivat.
Pelotti lähteä ajamaan autoa, mutta pakkohan se oli lähteä hakemaan poikaa päiväkodista.
Kotona otin sitten lääkettä ja nukuin, jonka jälkeen oli pakko mennä kauppaan hakemaan maitoa ja vaippoja. En voinut laittaa silmälasejakaan päähän kun heti sattui silmiin.
Nyt odottelen että pikkujätkä simahtaisi, sitten otan pari nappia ja painun itsekin pehkuihin.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Uhmapäivä.

Ja vielä yksi päivä joka on mennyt ihan päin mäntyä. William aloitti kiukuttelun heti aamusta, hän mm. heitti aamupalansa lautasineen tiskialtaaseen, heitti kaikki kalsarinsa ympäri olkkaria, katoi pyykkitelineen jnejne. Ja ei missään nimessä suostunut päikkäreille.
Vähän aikaa hän osasi tosin olla nätisti, varmaan koska innostui niin kovasti meikäläisen sisustus-ideasta;
Vaatekaapit. Pikkumies on Cars-fani, kuten varmaan moni muukin alle 15-vuotias poika :D

Mulla meni sitten hermot ja aattelin että jospa mentäis ulos pulkkamäkeen, niin sais purkaa vähän energiaa ja ehkä sitten uni maistuisi? Mentiin mun mummulle ja mofalle.
Kerettiin olla pihalla ehkä 30min kun sattui pieni haveri ja Wiltsulla meni huuli halki. Ei siinä sitten muu auttanu kuin mennä sisälle, vertakin tuli siihen malliin että jopa minua alkoi heikottaa.
Poikanen sai jäätelöä ja sitten oli kaikki hyvin taas. Ja päikkärithän jäivät nyt sitten väliin.

Minulle soitettiin muuten tänään, vihdoin ja viimein, Porvoon kirurgiselta poliklinikalta ja sanottiin että leikkauspäätös on tehty ja kokeillaan nyt sitten sitä tähtystysleikkausta jos itse vaan suostun siihen. Sanoin että tuskin siitä nyt haittaakaan ole, paitsi että joudun sairaslomalle, mutta mä en enää kestä tätä kipeää jalkaa! Joten olen nyt leikkausjonossa, lääkärin mukaan menee jotain pari-kolme kuukautta vielä.

Nyt illalla ollaan taisteltu jo pari tuntia taas nukkumaanmenosta, minä kun itsekkäänä äitinä haluaisin mennä YKSIN saunaan. Pikkuherran mielestä se on aivan älytön idea, hän haluaa mukaan. Ja jos ei pääse niin sitten riehutaan ja ei todellakaan mennä nukkumaan.

Paitsi että nyt hän taisi simahtaa, jospa piipahtaisi siellä saunassa nyt sitten ennekuin on nukkumaanmenoaika, huomenna ois herätys taas klo. 6.00.