Tavallista arkea.

Onpa ollut outo alkuviikko, siis siinä mielessä että pikkumies meni taas 2½ viikon tauon jälkeen päiväkotiin ja minä olin maanantaina ensin iltavuorossa ja menin tiistaina heti aamuvuoroon joten yöunet jäivät aika lyhyeiksi. Viime yönäkin nukuin jostain syystä huonosti, kuten myös viikonloppuna. Mutta kai tämä tästä, huomenna ois vielä työpäivä ja sitten onkin neljän päivän "pääsiäisloma". 

Äitini ja hänen miehensä kävivät meillä tänään. Toivat "tulijaisia" Ruotsin-reissultaan, William sai söpön Peikko-paidan sekä "pupukorvat" ja "pupuhännän" joita hän tarvitsee huomenna päiväkodin pääsiäisnaamiaisissa. Minä sain pari pulloa alkoholia, jotka jäävät varmaan taas jääkaappiin loppuvuodeksi, ja saatiin sitten vielä yhteinen karkkilaatikko. :) 

Äiti toi minulle myös "pääsiäskimpun"; 

En ole koskaan ollut mikään "kukkaihminen", mutta nyt viime aikoina olen saannut paljon tulppaaneja ja niistä olen alkanut tykkäämään. Ostan itsekin nykyään mieluiten aina tulppaaneja jos vien kukkia jonnekin, ruusut ovat jotenkin niin "pröystäileviä". :)
Myös ihan yksinkertaiset kukat ja kasvit ovat enemmän mun juttu, tässä esimerkki keittiöstämme; 

Huomenna olisi vielä "tavallinen" päivä, eli kuudelta herätys, seiskalta päiväkotiin ja kahdeksaksi töihin. Neljältä töistä, varttia yli neljä päiväkodin kautta hakemaan muksu ja sitten kotiin köllöttelemään. 
Perjantaina nukutaan aamulla niin kauan kun nukutaan, syödään rauhassa aamupalaa ja puuhastellaan niitä näitä ja välillä vähän siivotaan. Niin, ja askarrellaan lauantaita varten.
Lauantaina mennään isomummulle ja isomofalle virpomaan, äiti on jo ilman meikkiäkin noita ja pikkumiehelle puetaan pupukorvat. Virpomismatkaa jatketaan sitten vielä mun tädilleni, jossa kokoonnutaan taas koko konkkaronkka syömään pääsiäspäivällistä. Olen lapsensaannin jälkeen alkanut arvostamaan näitä koko suvun perinteitä, vaikka nuorempana pidinkin niitä "turhina kissanristijäisinä". 
Sunnuntaina Williamin isä tulee käymään, ja ennen sitä lähdemme ehkä Tolkkisiin moikkaamaan pikkuserkkuani ja hänen sulhastaan, sekä myös koko pikkuserkkuni perhettä.
Maanantaina koko konkkaronkka, eli samat porukat kuin lauantaina, tulevat kaikki meille kahvittelemaan. 

Että tekemistä riittää kyllä vapaapäiviksikin. Mutta ei se mitään, ei käy aika ainakaan pitkäksi. 


Ohhoh, tulipa taas tekstiä vaikka vähän aikaa sitten tuskailin Facebookissa että ei ole mitään mistä kirjoittaa blogiin. :D