sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Totaalinen väsymys.

Joskus on vaan näitä päiviä jolloin toivoo ettei olisi herännyt ollenkaan. 
Meillä on ollut tänään aamu from hell, suoraan sanottuna. 

Lapsi päätti herätä puoli kuudelta, eka kiukku tuli kun siihen aikaan nyt ei vaan tuu telkkarista mitään lastenohjelmia. 
Sitten piti saada ruisleipää aamupalaksi, ja kun länttäsin leivän käteen niin se ei enää kelvannutkaan. Piti saada muroja. Nekin jäivät kulhoon. 
Sitten piti saada vaatteet päälle, ei tietenkään niitä vaatteita mitä mä otin kaapista vaan hihaton paita, shortsit ja liian pienet kumisaappat. 
Sen jälkeen alkoi hyysteerinen huutaminen ja parkuminen, syytä moiseen käyttäytymiseen ei löytynyt. 
Laitoin sänkyyn ja käskin nukkua päikkärit, mutta ei kelvannut sekään. Menin itse viereen kun ajattelin että ehkä auttaisi.. Eiei, sain vaan potkuja. 
Nyt tavaraa lentelee ympäriinsä samalla kun toinen parkuu minkä ehtii.
Mä en enää jaksa edes huomioida, antaa parkua, ehkä hän jossain vaiheessa ymmärtää että ei kannata.. 


Mä en jaksa....

1 kommentti:

Mari kirjoitti...

Voi että, niin tiedän ton tunteen. Meillä oli toissapäivänä aika kamalaa, ihan johtuen mun omasta olosta. Nytkin aamu alko narinalla, mutta siihen sentään löytyi syy kun kaivoin kuumemittarin kaapista...meillä siis sairastetaan.