Lapsellista kiukuttelua.

Tällä kertaa lapsi ei kiukuttele vaan mamma. 

Jotenkin tuntuu taas siltä että kaikki menee päin mäntyä. Suututtaa. Itkettää. Ei voisi vähempää kiinnostaa. 

Mulla on ensi maanantaina synttärit. No ei se nyt oo mikään iso juttu, oon koko päivän töissä ja sitten hengaillaan kotona Wiltsun kanssa. No big deal. 

Lauantaina meille tulee pari sukulaista kakkukahveille ja sain järkättyä niin että Wiltsu menee kahvikekkereiden päätteeksi mummulle yökylään ja mä kutsun kaverit kylään. 
Kutsuin. 
Ekat oharit. Tokat oharit. Kolmannet oharit. Neljännet oharit. Nyt ei enää kiinnostakaan.. 
Nyt kun luen tätä tekstiä itse niin tajuan kuinka lapselliselta kuulostan, mutta tämä oli kuitenkin tärkeä juttu mulle. En oo nähny kavereita pitkään aikaan ja olisi ollut kiva saada kaikki yhtä aikaa paikalle. Viime vuonnakaan en varsinaisesti viettänyt synttäreitä koska silloinkin useimmat tekivät oharit. 
No enää en ainakaan aio "järkätä" mitään kun ei se kuitenkaan toteudu. 

Eli lauantaina vietän synttärit, luultavasti yksin, kotisohvallani. Happy Birthday to me.