Tulipa tässä mieleeni pari asiaa mistä olen vuosien varrella saannut kuulla jopa kunniani. Luin erään tutun blogia missä hän kirjoitteli siitä miten äidit voivatkin olla ilkeitä toisilleen ja arvostella toisiaan. Ja tottahan se on että äidit arvostelevat toisia äitejä, ihan joka asiassa!
Minä esimerkiksi en ole kuulemma yhtään äitimäisen näköinen. Ja syy siihen on että tykkään pukeutua huppareihin ja farkkuihin, tai löysiin mustiin housuihin. Ja melkeinpä kaikki hupparini ovat esim. Leatherheavenista, eli niissä on pääkalloja ja liekkejä. Mutta juuri niistä mä tykkään! Ja jalassa on yleensä lenkkarit tai crocsit. Ja hiusten päävärinä on musta ja meikkaan todella harvoin.
Olisiko mun pitänyt äitiyden myötä muuttua kokonaan? Olisiko pitänyt käydä shoppailemassa Marimekon raidallisia paitoja? Entä pitäiskö mun käyttää farkkujen ja verkkareiden sijasta hametta? Ja korkokengillä en osaa edes kävellä, mutta kai semmosetkin ois pitänyt hommata heti! Permanentti ja ei-värjätyt hiukset, poskipunaa ja naama aina perus-hymyssä. Siltäkö äiti näyttää?
Toinen asia josta olen saannut kuulla on se että olen yksinhuoltaja. Yleisin kysymys; "MIKSI sinä olet yh?" Miten niin miksi? Olosuhteiden pakosta!? Koska erosin lapsen isästä! "Miksi erosit lapsen isästä?" "Kyllähän lapsella pitäisi olla molemmat vanhemmat ja ehjä perhe" No pitäisi, pitäisi. Mutta aina ei vaan mene suunnitelmien mukaisesti.
Ja nyt lapseni kärsii kun joutuu asumaan vain minun kanssani ja vain minä kasvatan hänet. Ja koska minä olen se yh-äiti niin minähän tottakai olen katkera ja kiellän lastani tapaamasta isäänsä.
"Miten jollain yh-mammalla voi olla varaa pukea muksuaan Reiman vaatteisiin?" No miksei olisi, käynhän minäkin töissä ja omapa on asiani mihin rahani pistän. Mielummin ostan lapselle hyvänlaatuisia vaatteita kuin että tuhlaan ne rahat johonkin muuhun. Ja pitäisikö lapsellani olla pelkästään kirppari-vaatteita tai kavereiden muksujen vanhoja vaatteita (on hänellä niitäkin!) vain koska olen yksinhuoltaja?
Tässä nyt pari omakohtaista esimerkkiä. Ja voin kuvitella että löytyy paljon muutakin, harvemmin ihmiset vaan kehtaavat päin naamaa tulla sanomaan vaan spekuloivat sitten esim. keskustelupalstoilla.
Mutta mä oon oma itseni, lapsellani on kaikki hyvin ja elämä hymyilee meidän pienessä huushollissa joten eipähän tässä sitten muuta. :)
Wolf Game Undantag: Unika scenarier, Regelklargöranden, Spelartvister
6 kuukautta sitten
9 kommenttia:
Sä oot käynyt lukemassa mitä mä oon kirjoittanut!
Mä taas en ole äitimäinen, kun en pukeudu verkkareihin ja crockseihin ja en ole naama naturellina. Tai miten mä voin käyttää rahaa itseeni kun lapsetkin varmaan tarvis jotain?!
Sitä mä en ole koskaan ymmärtänyt, että yhdessä pitäisi olla lapsen takia. Eiköhän se lapsikin saa enemmän vanhemmistaan kun vanhemmat ovat onnellisempia kuin olisivat yhdessä ollessaan?
Tää on niin moniulotteinen juttu. Siis toisaalta mä oon ihan sitä mieltä että on järkkyä kuinka helposti ihmiset eroaa, vaikka olenhan itekin eronnut. Jotenkin kun on ikää tullut lisää, olen alkanut ajattelemaan että olis pitänyt vaan yrittää kauemmin ja hakea apua, meidän ongelmat kun ei tosiaankaan ollut mitään isoja. Sulla nyt tietysti vähän eri juttu.
Mulle kukaan ei kyllä koskaan oo tommosia puhunu, neuvolantäti kyllä ihmetteli Fannin ollessa vauva et miten sillä voi olla kolme talvihaalaria. En tajunnu miten se asia sille kuulu :D. Ja meillä on kyllä aina kanssa ticketiä ja reimateciä, jne. ulkovaatteina ja mä oon vielä opiskelija-yh. Mun mielestä se on vaan valintoja, mihin rahansa haluaa laittaa. Mulla ei mene rahaa kännäämiseen, ne menee lapsen vaatteisiin :D.
Mä en luokittele ihmisiä sillein et kuka näyttää äidiltä ja kuka ei. Silloin kun olin kotona, pukeuduin tylliin collegehousuihin ja huppariin, ei meikkiä, hiukset aina ponnarilla. Nyt kun liikkuu ihmisten ilmoilla, niin tykkään pukeutua vähän siistimmin, meikkaan silloin kun jaksan, jne. Kunhan jokainen tuntee oman olonsa mukavaksi, niin eiköhän sillein oo paras. Se miltä näyttää tuskin vaikuttaa siihen äitiyteen.
Hassua että ihmiset tulee sanomaan tommosia asioita suoraan, mä luulen että musta puhutaan aina seläntakana :D. Serkku kerto että mummo oli sanonu että Fannista tulee epänormaali, koska se ei ole kasvanut ydinperheessä. Mun lapsi ainakin tähän saakka on vaikuttanut hyvinvoivalta ja onnelliselta, siitä en sitten tiedä mitä se on tulevaisuudessa.
On kyllä totta, että yläasteillakin ne ongelmatapaukset tuntu aika pitkälti olevan niitä yksinhuoltajien lapsia, mutta kasvatuksestahan se on kiinni. Mä olen ainakin valmis muuttamaan jonnekin maalle, jos en muuten Fannia saa teini-iässä kuriin, ja maalla on vaikeampi hölmöillä :).
Tulipa pitkä teksti. Yritä olla välittämättä.
Emmi; joo, kävin lukemassa sun kirjoituksen :)
Mari; no meillä tosiaan oli niin isot ongelmat että oli kertakaikkiaan pakko erota, varsinkin lapsen hyvinvoinnin kannalta. Mutta ihmiset olettavat että "mä halusin väkisin yksinhuoltajaksi".
No töihin mä laitan meikkivoidetta naamaan, kun nyt ihmisten ilmoilla täytyy olla koko päivän. Mutta töissäkin on työvaatteet niin eipä tarvitse aamulla miettiä mitä päälleen laittaa. Ja Wiltsulle laitan päiväkotiin aina "päiväkotivaatteet", eli semmoset vaatteet joissa on helppo leikkiä ja olla. Vapaa-aikana tykkään sitten laittaa Wiltsulle farkut ja kauluspaidat jne. :)
Ja mehän asutaan jo valmiiksi landella, niin ehkäpä Wiltsusta sitten tulee "normaali" teini. ;)
Ja en mä välitä, piti vaan saada vähän kiukutella! :P
Oman lapsen saamisen jälkeen arvostan yksinhuoltajia NIIN paljon, hyvin te vedätte :)
Onneksi on sukulaisia ja ystäviä..
Ihan sama juttu, kyllä yksinhuoltajia arvostaa lasten saannin jälkeen paljon enemmän. Toisaalta, jotta ei taas kaikki olis itsellä niin hyvin... Ai, että, mäkin kaipaisin lapsivapaita viikonloppuja välillä!! Mutta niitäkään ei tietysti kaikilla yh-vanhemmilla ole.
No ei mullakaan oo lapsivapaata kuin ehkä kerran kuukaudessa, ja sekin menee niin että Wiltsu lähtee mun äitille viikonlopuksi ja mä oon päivät töissä ja yöt vaan kotona nukkumassa... Emmä oo missään baareissa käyny kuin pari hassua kertaa tänä vuonna, mutta se riittää minulle.
Synd att de finns så mycke folk som int kan inse det där att den vägen de själv valt inte automatiskt är den enda rätta för precis alla andra i hela världen...
Har själv stött på lite liknande reaktioner från folk som int håller med om att man ska gifta sig när man e så ung som jag å ja vet precis hur ont de gör när folk snackar skit för att man gör val i sitt liv som de kanske int själva sku göra.
Tyvärr kan man dock inte förhindra att folk har åsikter om saker som inte berör dem, men man kan välja att inte bry sig. :)
Jag tror iaf att ett barn kan må precis lika bra i en familj med bara EN förälder som i en familj med två... två mammor eller två pappor funkar också bra enligt mig...
Allting hänger ju på en hurdan uppfostran barnet får, som någon annan redan nämnde i en tidigare kommentar.
Folk är väl bara väldigt rädda för att göra "fel", speciellt när det gäller barn. Sen när någon gör något lite annorlunda än vad är väntat eller normen, så blir det sen obekvämt och de måste försvara sej för hur de själv gör.
Hahhaa, joo, mut Siisi, me ollaan yhteiskunnan pohjasakkaa, sitä pahinta mitä voi ikinä olla. Yksinhuoltajia.
Mä näytän kans ihan perusmammalta niinkun tiedät(:D), ja oon ihan muutamaan otteeseen siitä kuullu ;)
Ei vaan pidä välittää, katkerat huudelkoot ;)
Lähetä kommentti